Teemani vaaleissa: yhdessä osaava Suomi

Olen ehdolla eduskuntaan kolmesta syystä: osaaminen, osaaminen ja osaaminen.

Osaaminen on jokaisen yksilön tärkeintä pääomaa, hyvän elämän mahdollistaja. Lisäksi osaaminen on tämän kansakunnan tärkein luonnonvara, meidän oma kultakaivoksemme. Hahmotan Suomen tulevaisuuden kannalta osaamisen keskeisimmät teemat näin:

Jokaiselle lapselle on taattava laadukas ja hyvät eväät elämään antava opinpolku.
Meidän on nostettava suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, jotta takaamme riittävän osaavan työvoiman saatavuuden ja nousemme kansainvälisissä vertailuissa takaisin huipulle.
Meidän on onnistuttava laajalla rintamalla ulkomaisten osaajien houkuttelussa Suomeen. Yksin me emme enää pärjää.

Hyvät eväät elämään pitää saada peruskoulusta

Tänä vuonna syntyvät lapset aloittavat ensimmäisen luokkansa vuonna 2030. Suomalaista koulua on mahdotonta kehittää ilman pitkän aikajänteen ymmärtämistä. Erityisesti vaikeina aikoina koulutukseen pitää panostaa. Haluan työskennellä eduskunnassa sen puolesta, että kun seuraava vuosikymmen vaihtuu, aloittavat ekaluokkalaiset entistä paremmassa peruskoulussa.

Meillä on tulevalla vaalikaudella paljon rästitehtäviä tehtävänä. Suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet pidemmän aikaa. Lasku alkoi jo 1990-luvun lamassa, eikä suuntaa olla saatu käännettyä sen jälkeen. Oppimistulosten lisäksi laskussa on ollut koulutuksen rahoitus. Helsingin kaupungin koulutuksesta vastaavana apulaispormestarina olen nähnyt, miten koulutuspolitiikka, johon olemme tottuneet, ei tuota enää samoja tuloksia kuin ennen. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen opetukseen omassa lähikoulussa. Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja lähikoulun kokonaisuutta on katsottava lasten ja perheiden näkökulmasta. Kotia lähellä sijaitseva päiväkoti ja koulu paitsi sujuvoittavat perheiden arkea, myös vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa.

Koulutus on tärkein keinomme turvata jokaiselle hyvät eväät elämään niin osaamisen kuin sydämen sivistyksen kertymisen kautta. Selviämme erilaisista kriiseissä paremmin, kun luotamme huomiseen, ylläpidämme henkistä huoltovarmuutta. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden elää elämäänsä parhaiden kykyjensä mukaisesti ja voida hyvin. Koulutus ja osaaminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi, jonka vahvuus on nyt varmistettava.

Osaamistason on noustava – se on jokaisen etu ja yhteiskunnan voitto

Vuonna 2041 tänä vuonna syntyvien lasten oppivelvollisuus päättyy ja heistä tulee täysi-ikäisiä. Tällä vaalikaudella oppivelvollisuus pidennettiin kattamaan lukio tai ammatilliset opinnot, jotta jokaisella nuorella olisi paremmat mahdollisuudet menestyä työelämässä. Toisen asteen koulutus on minimivaatimus työelämään kiinni pääsemiseksi. Tarvitsemme kuitenkin yhä enemmän korkeakoulutuksen suorittaneita nuoria. Vuoteen 2035 mennessä avautuvista työpaikoista lähes 60 prosentissa tarvitaan korkeakoulututkinnon tuottamaa osaamista. Tällä hetkellä noin 40 prosentilla 25-34-vuotiaiden ikäluokasta on korkeakoulututkinto., Tulevalla vaalikaudella tarvitaan askelmerkit siihen, miten yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluun. Aloituspaikkojen määrää, niiden maantieteellistä sijoittumista, koulutuksen läpäisyä ja opintososiaalisia etuuksia on kaikkia tarkasteltava kokonaisuutena. On suuri tragedia, jos emme pysty koulutuksen keinoin vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin. Osaamisen luonnonvaran käyttämättä jättäminen näivettää pidemmällä aikavälillä myös tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden investoinnit.

Työelämän ja tulevaisuuden suuret osaamistarpeet

Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034. Nykyinen maahanmuutto ei riitä kompensoimaan alhaista syntyvyyttä. Nuoria ja työikäisiä on Suomessa entistä vähemmän ja eläkeikäisiä nykyistä enemmän 2030-luvulla. Väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys haastavat Suomea aivan uudella tavalla.

Me tarvitsemme maahanmuuttajia Suomeen, jotta yhteiskuntamme rattaat pysyvät pyörimässä. Työvoimapula vaikuttaa jo nyt ihmisten arkeen ja palveluiden saatavuuteen. Osaavan työvoiman saatavuus on ollut suomalaisten yritysten tärkein kasvun este useiden vuosien ajan. Suomi on saatava kestävän kasvun uralle, jotta voimme turvata hyvinvointivaltion myös tulevaisuudessa. Me tarvitsemme osaajia ulkomailta, mutta me emme ole osanneet varmistaa, että Suomeen tulo ja Suomessa elo sujuisivat mutkattomasti. Viranomaisesteiden purku työperäiseltä maahanmuutolta on aivan välttämätöntä, vaikkakin vaikeaa. Sitäkin vaikeampaa on rakentaa Suomesta yhteistä kotia kaikille täällä asuville.

Elinajanodotteen perusteella tänä vuonna syntyvistä lapsista useimmat näkevät vuosisadan vaihtuvan. 2100-luvun kuvitteleminen on vaikeaa, niin nopeaa on kehityksen vauhti. Ja samalla me tiedämme parhaaseen tutkimukseen perustuen, että seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan ratkaisevan tärkeät sen suhteen, miltä elinolosuhteet vuonna 2100 näyttävät. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen vaativat systemaattista työtä; päätöksiä poliitikoilta, päätöksiä yrityksiltä ja valtavasti investointeja, niin julkisia kuin yksityisiä. Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen on samalla mahdollisuus. Vihreässä siirtymässä voimme ottaa energian tuotannon omiin käsiimme. Puhdas energia ja puhtaampi teollisuus voivat rakentaa Suomesta edelläkävijän, jonka kädenjälki on kokoaan suurempi koko planeetan elinkelpoisuuden turvaamisessa.

Olen ehdolla näissä vaaleissa, koska osaaminen ja koulutus tarvitsevat puolustajien lisäksi tekijöitä. Kestävä tulevaisuus edellyttää sitä, että taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat tasapainossa. Siksi julkinen talous täytyy saada kuntoon. Se on tehtävä taiten harkiten tavalla, jossa ei leikata siipiä Suomen menestykseltä, vaan osaamista ja kasvua vahvistaen. Tänä vuonna syntyvät eivät ansaitse vähempää kuin sen, että heidän elämänsä edellytykset ovat paremmat kuin heitä aiemmin syntyneiden. Vanhaa viisautta siteeraten; maapallo on meillä vain lainassa. Olemme lainanneet sen tulevilta sukupolvilta ja on velvollisuutemme palauttaa se parempana, kuin millaisena me sen saimme.