On hämmästyttävää ajatella, että omasta apulaispormestarikaudestani noin kolmasosa on mennyt koronapandemian kourissa. Korona muutti kaupungin toiminnassa lähes kaiken. Se näkyi terveydenhuollon lisäksi kouluissa, vapaa-ajan palveluissa, työllisyydessä, asuntomarkkinoilla – ja ylipäänsä ihmisten hyvinvoinnissa. Vaikka toiveikkaasti voi jo ajatella, että seuraava valtuustokausi saadaan aloittaa lähes normaaleissa oloissa, eivät tulevatkaan päättäjät voi koronaa sivuuttaa. Edessä on henkinen jälleenrakennus.

Korona jättää jälkeensä monenlaista velkaa. Hoitovelkaa, oppimisvajetta, työttömyyttä ja liikkumattomuutta. Tämän velan maksua ei kannata lykätä. Tulevalla valtuustokaudella on hoidettava jäljet.  Arviolta jopa 40% peruskouluikäisistä on koronan vuoksi tarvinnut enemmän tukea opinnoissaan. Ammatillisissa opinnoissa keskeyttäneiden määrä kasvoi selvästi korona-aikana. Myös mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi nuorten keskuudessa. Helsinki on kerännyt taloudellista puskuria pahan päivän varalle ja nyt on tullut aika käyttää sitä. Opintojen tukemiseen, oppilashuoltoon ja mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisäresursseja. Yksikään nuori ei saa pudota kyydistä pandemian seurauksena. Terveydenhuollon jonot on saatava purettua nopeasti, sillä hoitovelka kasvaa nopeasti korkoa.

Pahimmillaan ennustettiin, että korona tulee tekemään Helsingin talouteen jopa useiden satojen miljoonien eurojen loven. Tilanne on nyt onneksi osoittautunut selvästi positiivisemmaksi. Kiitos kuuluu ennen kaikkea sille, että Suomessa koronatilannetta on hoidettu erinomaisesti ja suomalaiset ovat toimineet ohjeiden mukaisesti. Vaikka rajoituksista on kärsitty täälläkin, olemme voineet pitää palvelusektoria auki enemmän kuin juuri missään muussa Euroopan maassa. Helsingissä kuitenkin juuri ravintola- ja tapahtuma-ala ovat merkittäviä työllistäjiä, ja se on näkynyt työttömyysluvuissa. Työllisyyden edistämiseen onkin nyt kiinnitettävä erityistä huomiota. Siihen paras lääke on palveluiden turvallinen avaaminen, jonka rokotusten ripeä edistyminen tekee mahdolliseksi. Helsingillä on mahdollisuus nousta kriisistä nopeasti, mutta talouden toipuessa ei pidä unohtaa myös sosiaalista toipumista.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 29.5.