Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee ensi viikon kokouksessa ehdotusta jäähallin rakentamisesta Herttoniemeen. Asia on herättänyt alueella paljon keskustelua, sillä aikanaan kyseistä tonttia on ajateltu uimahallille. Ajatus on elänyt kaakkoisessa Helsingissä vahvana, vaikka kaupungin investointisuunnitelmissa ei tätä uimahallia ole ollut. Miksi tontille on nyt nousemassa jäähalli? Jääurheilu on Helsingissä valtavan suosittua ja jääajasta on huutava pula. Harjoitusvuorot venyvät junnuillakin varsin myöhäisiin ajankohtiin. Jääkenttäsäätiö pitää yllä useita harjoitusjäitä, joista on nyt poistumassa Konalan ja Hernesaaren hallit, yhteensä 4,5 jääkenttää. Näille täytyy löytyä korvaavat tilat, ja Herttoniemen tontti vastaisi juuri tähän tarpeeseen.

Entä uimahalli? Tällä hetkellä kaupungin investointisuunnitelmaan kuuluu yksi uusi uimahalli, joka rakentuu Jätkäsaaren bunkkeriin. Lisäksi Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallit odottavat peruskorjausta. Pelkästään Itäkeskuksen ja Yrjönkadun korjausinvestoinnit ovat yhteensä 38 miljoonaa euroa. Lisäksi Malmin uimahalliin ollaan suunnittelemassa laajennusta. Kaikkiaan siis uimahalleihin suunnitellut investoinnit nousevat lähemmäs 100 miljoonaan euroon. Uuden uimahallin perustamiskustannukseksi on arvioitu noin 30 miljoonaa euroa.

Kun niukkoja resursseja jaetaan, on tärkeää, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työtä ohjaavat tällä kaudella hyväksytyt palveluverkon suunnitteluperiaatteet. Näiden periaatteiden tavoitteena on taata kaupungin asukkaille mahdollisimman tasa-arvoinen pääsy eri palveluihin. Osa palveluista on lähipalveluja, osa taas sellaisia, jotka voivat sijaita kohtuullisen joukkoliikennematkan päässä. Osa on kaupungin itse tuottamia, osa kolmannen sektorin tai yksityisten toimijoiden. Valmistelussa ja päätöksenteossa on tärkeää nojata näihin yhdessä sovittuihin linjauksiin, jotta voimme taata sen, että kaikki kaupungin asukkaat ja kaupunginosat ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Kaupunki kasvaa kovalla vauhdilla, ja on tärkeää, että palvelut pysyvät väestönkasvun perässä. Siksi palveluiden sijoittumista on jatkuvasti verrattava väestökehitykseen. Myös kaakkoisessa Helsingissä väkiluku kasvaa ripeästi, eikä ole ollenkaan poissuljettua, etteikö alueelle voisi joskus tulla myös oma uimahalli. Siitä ei kuitenkaan olla nyt tekemässä päätöstä, eli tämän alussa mainitun tontin osalta ei ole kyse valinnasta jäähallin ja uimahallin välillä.

Liikunnasta vastaavana apulaispormestarina näkisin hyvin mielelläni, että liikuntainvestointien määrärahaa nostettaisiin merkittävästi tulevilla budjettikausilla. Liikuntapaikkojen tarpeesta ja suosiosta kertoo sekin, että osallistuvaan budjetointiin ehdotetuista hankkeista iso osa liittyy juuri liikuntapaikkarakentamiseen. Kaupungin tehtävänä on turvata kaikille kaupunkilaisille hyvät mahdollisuudet arkiliikuntaan ja harrastamiseen.