Syyskuu on tuonut mukanaan ensimmäiset julkiset keskustelut Helsingin vuoden 2023 budjetista. Lokakuussa käynnistyy puolueiden väliset budjettineuvottelut, joissa jyrkkienkin näkemyserojen välillä yritetään löytää kompromisseja. Edessä on pitkiä iltoja kaupungintalolla.
Syyskuun myötä myös arki on rutinoitunut kesäkauden päätyttyä. Kouluissa ja päiväkodeissa käy kova kuhina, kun lapset ovat päässeet taas oppimaan ja näkemään toisiaan. Samaan aikaan meitä haastaa ennennäkemättömän hankala henkilöstötilanne, jonka ratkaisut vaativat myös lainsäädännön ja valtionrahoituksen toimia. Niihin jouduimme valitettavasti pettymään hallituksen budjettiriihessä. Helsinki ei pysty yksin ratkomaan tuhansien puuttuvien ammattilaisten vajausta varhaiskasvatuksen alalla, vaikka paljon me toki voimmekin tehdä.
Aiheina tässä kirjeessä:
– Miten Helsingin budjetista päätetään
– Mitä hallituksen budjettiriiheltä olisi toivottu
– Varhaiskasvastuksen henkilöstön saatavuuden koordinaatioryhmä teki päätöksiä
– Kutsun helsinkiläiset toisen asteen opiskelijat kaupungintalolle ratkomaan eriarvoistumista
Miten Helsingin budjetista päätetään
Käsittelemme tiistaina 6.9. kasvatus- ja koulutuslautakunnassa ensi vuoden budjettia, jonka HS nosti otsikoihin. Se, minkä HS jätti avaamatta, on tapa jolla budjetit Helsingissä tehdään. Budjetti on kaupunkipäättäjän tärkein vaikuttamisen keino, sillä raha on se, jolla palvelut toteutetaan. Budjetit ovat aina poliittisten puolueiden neuvotteluiden kautta syntyneitä kompromisseja, ja ne kompromissit ovatkin kaikista vaikeimpia politiikan vääntöjä.
Käsittelyssä ollut budjettiehdotus on ensimmäinen versio, jonka on valmistellut virkakunta. Lautakunnan käsittely on ensimmäinen vaihe, jossa poliitikot pääsevät ääneen ja voivat kertoa prioriteettinsa. Minusta on päivänselvää, ettei kukaan kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan päättäjistä halua leikata koulutuksesta. Meistä jokainen ymmärtää laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen yksilöille ja yhteiskunnalle. Tämä kysymys ei ole vastakkainasettelun paikka.
Virkakunnan valmistelemaa pohjaa on ohjanneet säännöt, jotka tulevat poliitikoiden sopimasta kaupunkistrategiasta. Jokainen puolue Helsingissä – perussuomalaisia lukuunottamatta – on valtuustossa hyväksynyt strategian, jonka mukaan kaupungin toiminnasta haetaan uusia tuottavuustoimia joka vuosi 0,5% vähennyksellä budjetista. Siksi virkakunnan esityksessä nämä tuottavuustoimet nyt ovat. He ovat työssään noudattaneet poliittisesti annettuja ohjeita.
Kokonaisuudessaan esitetty budjetti kuitenkin kasvaa, sillä siinä huomioidaan sekä väestönkasvu että hintatason nousu. Näiden arvioiminen on todella hankalaa, sillä vasta tulevaisuus näyttää, miten meneillään olevat kriisit vaikuttavat hintojen nousuun. Oma näkemykseni on, että hintatason nousuun ei olla varauduttu tarpeeksi. Päättäjien pitää aina arvioida muuttuvaa maailmantilannetta, kuten kustannustason nousua ja käynnissä olevia kriisejä, ja samaa toivomme maan hallitukselta.
Teen joka ikinen päivä töitä sen eteen, että helsinkiläisillä lapsilla ja nuorilla olisi hyvät päiväkodit, koulut ja oppilaitokset. Täällä töissä käyvillä kasvatuksen ja koulutuksen työntekijöillä olisi hyvät työpaikat. Tehtävä ei ole helppo ja laatuun tarvitaan rahaa.
Siksi olen itse huolellisesti valmistellut erilaisia lisäyksiä budjettiin. Lautakunnan käsittely on budjettityöstön yksi vaihe, tämän viikon käsittely jäi pöydälle ja asiaan palataan ensi viikolla. Kun jokainen kaupungin neljästä toimialasta on käsitellyt budjettinsa, voidaan kaupungissa edetä koko kaupungin budjetista neuvottelemiseen. Omat huomioni tuon lautakunnassa käsiteltävään esitykseen sekä myöhemmässä vaiheessa poliittisten ryhmien neuvotteluihin koko kaupungin budjetista.
Selvää on, että ilman osaavaa henkilökuntaa eivät palvelut pyöri. Henkilöstön saatavuuden lisäämiseksi aion pitää esillä työsuhdematkalippua, kaupungin oman palkkaohjelman laatimista ja sen painottamista alueellisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi, sekä positiivista palautetta saaneiden nopean avun joukkojen lisäämistä. Kommentoin näitä tarkemmin haastattelussani Helsingin Uutisille.
Media tekee ansiokasta työtä uutisoidessaan kaupungin päätöksenteosta. Itse toivon, että jutuissa muistettaisiin myös kertoa, missä ja milloin poliitikot vaikuttavat ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Siten politiikka tulisi aidosti ymmärrettäväksi kaikille.
Mitä hallituksen budjettiriiheltä olisi toivottu
Pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontui budjettiriiheen viime viikolla. Moni asia oli budjettiriihessä hyvää. Kannan kuitenkin syvää huolta siitä, miten helsinkiläisten palveluiden käy.
Tarvitsemme kipeästi lisää osaavia, koulutettuja ammattilaisia. Budjettiriihessä tehdyt ratkaisut eivät siihen auta. Myös alalla nyt olevat tietävät sen. Olisimme tarvinneet Helsinkiin ja Uudellemaalle lisää toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoja, jotta saisimme lisää päteviä ihmisiä työskentelemään esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen tehtävissä, toki myös sosiaali- ja terveysalalla. Osaajia on viime vuosina koulutettu liian vähän, ja lopputulos on nyt kaikkien nähtävissä. Kommentoin asiaa Helsingin Sanomille.
Varhaiskasvastuksen henkilöstön saatavuuden koordinaatioryhmä teki päätöksiä
Pormestarin perustama ja puheenjohtamani varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden koordinaatioryhmä kokousti tällä viikolla ja teki nipun tärkeitä päätöksiä.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten asiat ovat tällä hetkellä prioriteetteja, jotta pystymme tarjoamaan lapsille lakisääteisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Nykytilanne, jossa ammattilaisista on pulaa, on kehittynyt pitkän ajan saatossa ja siksi ratkaisutkaan eivät ole pikakeinoja.
Kävimme keskustelun kaikista tärkeimmistä veto- ja pitovoimatekijöistä, jotta voimme sekä vaalia meillä nyt työskentelevien korvaamatonta panosta että houkutella uusia osaajia. Päädyimme siihen, että jatkossa kaupunkina panostamme monimuoto- sekä oppisopimuskoulutuksiin ja urapolkujen luomiseen varhaiskasvatuksen tehtäviin. Siten voimme kouluttaa päteviä ammattilaisia alalle, joka myös helpottaa alalla jo olevien kuormitusta.
Aiomme laajentaa hyvää palautetta saaneiden nopean avun joukkojen määrää. Nopean avun joukot helpottavat sijaisten saamista akuuteissa tilanteissa. Tämä on arkea helpottava ratkaisu, mutta henkilöstöpulan takana olevat juurisyyt pitää ratkaista valtion budjetin ja lainsäädännön voimin.
Lisäksi sovimme, että johtamista ja sen rakenteita kehitetään osana alan pitovoiman kehittämistä.
Veto- ja pitovoimatekijöiden kehittämisen lisäksi syvennyimme Stadin AO:n kautta toteutettaviin koulutuspolkuihin ja niiden lisäämiseen. Keskustelimme pitkään myös sosionomien roolista varhaiskasvatuksessa ja totesimme heidän olevan todella tärkeä osa varhaiskasvatuksen moniammatillisia tiimejä. Tähän asiaan palaamme vielä myöhemmin.
Neljäntenä aiheena kävimme keskustelua työsuhde-eduista jo seuraavaa kokousta varten, jossa teemasta on tarkoitus tehdä uusia avauksia.
Ajan itse voimakkaasti alueellista yhdenvertaisuuslisää varhaiskasvatuksen työntekijöille sekä erillistä rekrytointilisää ruotsinkieliselle puolelle, jossa pätevän henkilöstön saatavuus on erityisen hankalaa. Kaupungin muu johto ei valitettavasti ole nähnyt tämän asian kiireellistä edistämistä yhtä tärkeänä kuin minä, mutta aion edelleen vaatia rahoituksen edistämistä.
Isot laivat kääntyvät joskus hitaasti, mutta näillä uudistuksin pystymme varmasti kohentamaan varhaiskasvatuksen tilannetta. Seuraavaksi nämä ehdotukset pitää saada läpi kaupungin budjettineuvotteluissa. Toivon, että yhteistä poliittista tahtoa löytyy asioiden korjaamiseksi budjettineuvotteluiden yhteydessä.
Kutsun helsinkiläiset toisen asteen opiskelijat kaupungintalolle ratkomaan eriarvoistumista
Eriarvoisuus on pysäytettävä: nuorten ratkaisut esiin!
Kutsun yhdessä Opetushallituksen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa toisen asteen helsinkiläiskoulujen opiskelijat ratkomaan nuorten ja koulutuksen eriarvoistumiskehitystä osana Euroopan nuorison teemavuotta.
Tilaisuus järjestetään perjantaina 23.9. klo 13-16 Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla. Ennen tilaisuutta nuorille järjestetään puolen tunnin vapaaehtoinen perehdytys teemaan klo 12.30. Tilaisuuden tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin ja ratkaisut osaksi Helsingin kaupungin segregaation vastaista työtä. Tällä valtuustokaudella segregaation torjuminen on yksi keskeisimpiä Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita. Eriarvoisuuden torjuminen on nostettu avainteemaksi myös Euroopan nuorison teemavuodelle.
Kouluja tai opiskelijoita pyydetään kokoamaan 3-7 opiskelijan tiimi tai tiimejä ja ilmoittamaan tiimit mukaan tämän kutsun lopussa olevan linkin kautta. Tiimit luovat tilaisuudessa oman konkreettisen ratkaisuehdotuksensa segregaation torjumiseksi keskittyen erityisesti koulutukseen ja nuorisoon. Jokainen tiimi esittelee ratkaisuehdotuksensa pitchaamalla, ja ideoiden esittelyn jälkeen nuoret saavat äänestää suosikkejaan. Yleisön suosikki-ideat palkitaan erityismaininnoin ja ideat viedään toteutettaviksi segregaation torjuntaan erikoistuvalle kaupungin työryhmälle. Kaikki ideat dokumentoidaan ja niitä hyödynnetään kaupungin työssä. Jokainen tilaisuuden osallistuja saa Euroopan nuorison teemavuoden sertifikaatin.
Ohjelma:
(12.30 Osallistujien perehtyminen teemaan ja virittäytyminen tapahtumaan)
13:00 Tilaisuuden aloitus ja tervetulosanat, pormestari Juhana Vartiainen
13:10 Helsingin työ segregaation torjunnassa, apulaispormestari Nasima Razmyar
13:20 Euroopan nuorison teemavuosi, Anna Peltoniemi, Opetushallitus
13:30 Pienryhmätyö alkaa
14:30 Tauko
14:45 Pienryhmille aikaa harjoitella pitchaukset
15:00 Pitchaus alkaa
15:30 Yllätysartisti
15:45 Yleisösuosikkien julkistus ja palkitseminen
15:55 Tilaisuuden loppusanat ja sertifikaattien jako
Opiskelijaryhmiä kannustetaan perehtymään syyskuussa lähettävään tutustumismateriaaliin mahdollisuuksien mukaan ja halutessaan saapumaan paikalle klo 12.30 alkaen. Tilaisuudessa toteutettava pienryhmätyö on Opetushallituksen fasilitoimaa ja ohjaamaa. Tilaisuudessa on tarjoiluja. Ilmoittautuminen 15.9. mennessä: https://www.lyyti.in/Eunuorisonteemavuosihelsingissa
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Kommentit