Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on kulkenut pitkän tien sodan ja pakolaisuuden varjostamasta lapsuudesta päätöksentekijäksi ja Helsingin pormestariehdokkaaksi.

Kun Nasima Razmyar puhuu Helsingistä, äänestä kuuluu valtava innostus. Vaikka koronakriisi on varjostanut kulunutta valtuustokautta, on neljässä vuodessa ehtinyt tapahtua paljon positiivista.  –  Oodin avautuminen on ehdottomasti ollut yksi kauden tähtihetkiä. Mieleen on jäänyt niin helsinkiläisten innokas jonottaminen kirjastoon, kuin kansainvälisen lehdistön ylistävät sanat. 

Razmyar innostuu, kun hän pääsee puhumaan kirjastoista, ja muista toimialansa palveluista. – On ollut valtavan hienoa saada työskennellä nuorisotyön, liikunnan, kulttuurin ja kirjastojen parissa tämä kausi. Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut ovat elämän suola. Viimeistään koronarajoitukset ovat saaneet meidät huomaamaan, miten oleellinen osa elämää se on, että pääsee käymään kirjastossa, konserteissa, museoissa ja liikuntaharrastuksissa. On ollut raskasta, että oman toimialan palvelut on jouduttu pitämään suljettuna, mutta toimet ovat tietysti olleet välttämättömiä. 

Apulaispormestarin äänestä kuulee huolen, kun puhe siirtyy nuoriin. – Korona on osunut nuoriin todella kovasti. Vuosi on pitkä aika olla pois koulusta, harrastuksista ja kavereiden tapaamisesta. Mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat lisääntyneet selkeästi. – Koronan jälkihoitoon täytyy panostaa kunnolla, tai muuten seuraukset voivat olla hyvin pitkäkestoiset. Yleensä niin rauhallinen Razmyar lähes kiivastuu asiasta puhuessaan. – En voi hyväksyä sitä, että ihminen ei saa apua, kun sitä tarvitsee. Mielenterveyspalvelut on kerta kaikkiaan saatava kuntoon. 

Kun SDP:n Helsingin piiri asetti Nasima Razmyarin pormestariehdokkaakseen viime vuoden marraskuussa, esitteli hän itsensä ”koko kaupungin pormestarina”. – Se tarkoittaa minulle sitä, että jokaiselle helsinkiläiselle pitää tarjota tasa-arvoiset eväät elämään taustasta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Razmyar pitää alueellista eriytymistä Helsingin suurimpana haasteena. – Ihmisten välinen yhdenvertaisuus on minulle politiikassa kantava ajatus. Meidän pitää huolehtia siitä, että helsinkiläisten todellisuudet eivät liikaa erkane toisistaan. Haluan, että joka puolella Helsinkiä ihmiset voivat elää hyvää elämää. Asuinympäristön pitää olla turvallinen ja viihtyisä, ja arjen palvelut helposti saavutettavissa. 

Razmyar oli Suomen ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja, sen jälkeen apulaispormestari ja nyt hän tavoittelee Helsingin pormestarin paikkaa. – Koen, että tässä yhteiskunnassa on vielä paljon lasikattoja rikottavana. Samalla tavalla kuin monelle tytölle on ollut tärkeää nähdä nainen presidenttinä, on vähemmistöille tärkeää nähdä itsensä kaltaisia ihmisiä yhteiskunnan merkittävillä paikoilla. Tuntuu hienolta, että saa olla esikuvana maahanmuuttajataustaisille nuorille.

Helsingissä käydään nyt toiset kuntavaalit, joissa puolueet asettavat pormestariehdokkaita. – Uskon, että Helsingin johto on nyt paljon lähestyttävämpi ja tutumpi ihmisille kuin ennen. Se on hyvä asia. Toisaalta mallissa on vielä hiomista, jottei valta keskity niin vahvasti. Pormestarina olisin yhteistyökykyinen ja kuuntelisin kaupunkilaisten ja työntekijöiden ääntä. 

Entä millainen on Nasima Razmyarin visio Helsingistä vuonna 2025, kun tuleva kuntavaalikausi on lopuillaan? – Uskon, että Helsinki on entistä vetovoimaisempi. Väkiluku on kasvanut entisestään, mutta taloudellinen tilanne on hyvä, ja pystymme tarjoamaan asukkaille entistä parempia palveluja. Ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Elinvoimaiset yritykset tarjoavat työtä ja toimeentuloa, ja kulttuurielämä kukoistaa. Toivottavasti meillä on myös uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsingissä. 

Kirjoitus on julkaistu SDP Helsingin kuntavaalilehdessä, jonka pääset lukemaan kokonaisuudessaan täältä.