Syksy tarkoittaa politiikan kalenterissa budjettineuvotteluita. Tänään julkistimme saavutetun budjettisovun. Panostamme koulutukseen eikä leikkauksia tule: kasvatuksen ja koulutuksen ensi vuoden budjetti kasvaa 68 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.

Työ varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden ympärillä jatkuu edelleen. Olemme saaneet luotua varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden edistämisen koordinaatioryhmässä uusia ratkaisuja ja nyt budjettilisäyksen myötä niiden toteutuminen näyttää valoisalta. Tarkka budjetin kohdentuminen päätetään tulosbudjettivaiheessa, jossa aion jatkaa tämän puolesta työskentelyä.

Tässä kirjeessä:
– Budjettineuvottelut: Panostamme lapsiin ja nuoriin
– Hätäkokous ei auta, jos ratkaisuja ei toteuteta
– Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen uusia ratkaisuja
– Vuoden 2022 palkkaohjelma julkaistiin – helpotusta varhaiskasvatukseen
– Tuemme vahvemmin kouluja eriarvoisuuden vähentämiseksi
– Nuoret ideoivat keinoja eriarvoisuuden torjumiseksi Euroopan nuorison teemavuoden seminaarissa

Budjettineuvottelut: Panostamme lapsiin ja nuoriin

Helsingin kaupungin budjettisovun tulokset on nyt julkaistu: kasvatuksen ja koulutuksen budjetti kasvaa 68 miljoonaa euroa eli 5,1%, mikä tarkoittaa 600 euron lisäystä jokaista lasta tai nuorta kohden. Koulutuksesta ei leikata.

Jokainen lapsi ansaitsee hyvän päiväkodin ja koulun. Jokainen perhe ansaitsee lapselleen hyvän päiväkodin ja koulun. Jokainen kasvatuksen ja koulutuksen työntekijä ansaitsee työpaikakseen hyvän päiväkodin tai koulun.

Julkisuudessa on ennen budjettisopua keskusteltu mahdollisista 17 miljoonan leikkauksista, jotka nousivat esiin lautakuntavaiheen budjettikäsittelyssä. Heti budjettineuvotteluiden aluksi päivitetty kustannusindeksi muutti tilannetta siten, että sopeutustarve väheni 17 miljoonasta 10,5 miljoonaan euroon.

Neuvotteluiden alusta asti tahtotila oli, että tätä jäljelle jäänyttä sopeutustarvetta ei haluta toteuttaa, vaan sopeutukset haettiin muualta kaupungin toiminnoista. 22 miljoonan euron lisäyksellä katetaan 10,5 miljoonan sopeutustarve ja lisärahoitus voidaan suunnata entistä parempiin palveluihin. Panostamme lapsiin ja nuoriin.

Strateginen tavoitteemme on, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, ja jokainen koulu on hyvä koulu. Nyt tehdyt lisäykset vahvistavat tulevaisuususkoa ja eteenpäin katsovaa työskentelyä.

Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuteen etenkin varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus haastaa meitä edelleen. Otamme käyttöön uusia keinoja esimerkiksi nopean avun sijaisjoukkojen avulla, oppisopimus- ja täydennyskoulutuksella sekä kehittämällä työoloja. Aktiivinen vaikuttamistyö kansallisen tason ratkaisujen edistämiseksi jatkuu.

Jokainen lapsi on samanarvoinen. Segregaatiokehityksen torjuminen on yksi strategiamme painopisteistä ja panostamme siihen myös resursoimalla kouluja. Helsingissä on otettu käyttöön uusi tarveperustaisen rahoituksen laskentaindeksi, jonka mukaisesti rahoitusta voidaan kohdentaa niille kouluille, jotka toimivat haastavassa ympäristössä. Tarveperusteisella rahoituksella ehkäistään koulujen eriytymistä, vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kavennetaan koulujen välisiä oppimistulosten eroja. Helsinki voi tehdä paljon, mutta peräänkuulutamme edelleen valtionrahoitusta, jota nyt uhkaa leikkaus.

Lapset ja koulut ansaitsevat nyt koulurauhan. Panostamme siihen, että lapset ja nuoret saavat kouluissa tarvitsemansa tuen. Olemme kuulleet opettajien viestin ja haluamme resursoida inkluusion toteutusta paremmin.

Pidän todella tärkeänä, että säilymme hyvänä työnantajana kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille, jotta kaupungissamme halutaan työskennellä jatkossakin. Siksi palkkaohjelma on keskeinen osa saavutettua sopua.

Tästä on hyvä jatkaa.

Hätäkokous ei auta, jos ratkaisuja ei toteuteta

Olen puhunut varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta jo pitkään. Ministeri Honkosen koolle kutsuma hätäkokous voidaan tietenkin pitää. Helsingin ehdotukset voi kuitenkin toteuttaa ihan ilman kokouksiakin: ehdotuksemme ovat olleet ministeriön suuntaan selkeitä, mutta niitä ei ole toteutettu.

Pääkaupunkiseudun kaupungit tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä yhteensä 5000 uutta korkeakoulutettua varhaiskasvatuksen työntekijää. Tämä tarkoittaa, että uusia korkeakoulutettuja tulisi valmistua vuosittain vähintään 600 Uudenmaan alueella. Tämänhetkiset koulutusmäärät riittävät kattamaan tarpeesta noin puolet. Helsinki on aktiivisesti edistänyt koulutusmäärien nostoa saamatta siihen vastakaikua. Jokainen aliresursoitu vuosi lisää painetta kasvattaa aloituspaikkoja vielä enemmän seuraavina vuosina.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan vaikuttamiseksi sisäänotot myös työn ohessa suoritettavaan monimuotokoulutukseen varhaiskasvatuksen opettajiksi tulisi vakinaistaa vähintään vuoteen 2027 asti. Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki ovat laatineet tästä hakemuksen OKM:lle, joka lähetettiin loppuvuodesta 2021. Hakemukseen ei ole vielä vastattu.

Helsingin kaupungille tulisi myös myöntää järjestämislupa kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, jotta kaupunki voisi itse kouluttaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajatehtäviin. OKM on hylännyt kaksi aiempaa hakemusta sillä perusteella, että alueen nykyiset järjestämisluvat riittävät. Pula lastenhoitajista on kuitenkin pysynyt.

Jokainen varhaiskasvatuksen osaaja on kullanarvoinen ja tarvitsemme kaikkia ammattiryhmiä. Kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille on tarvetta ja tiimien moniammatillisuus on tärkeää. Varhaiskasvatuksen sosionomeilla on oma koulutuspolkunsa, joka johtaa tiettyyn tehtävään, ja toimenkuvaan, joka eroaa varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksesta ja toimenkuvasta. Varhaiskasvatuksen sosionomien työskentely opettajina ei ratkaise työvoimapulaa. Meillä on tälläkin hetkellä monta varhaiskasvatuksen sosionomin paikkaa auki. Toivotan aivan kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset lämpimästi tervetulleeksi meille töihin. Siitä kiittää niin kaupungin lapset ja perheet kuin meidän loistava nykyinen henkilöstömmekin.

Helsingin ratkaisut: Palkkaohjelmassa ohjaamme lisää palkkaa varhaiskasvatukseen erityisesti niihin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päiväkoteihin, joissa on suurimmat rekrytoinnin vaikeudet, sekä niihin päiväkoteihin varhaiskasvatuksessa, joissa halutaan edistää alueellista yhdenvertaisuutta. Paljon kiitosta saanutta nopean avun lastenhoitajasijaistoimintaa laajennetaan. Lisäämme kaupungin oman tuotannon oppisopimus- ja täydennyskoulutusta. Nämä keinot ovat tärkeitä, mutta nyt puhutaan niin massiivisesta osaajapulasta, ettei sitä yhden kaupungin keinovalikoimalla ratkaista.

Ministeriössä voitaisiin aloittaa näistä Helsingin ehdotuksista jo ihan ilman hätäkokouksiakin. Aiheesta keskusteltiin tänään Ylen aamussa, lähetyksen voit katsoa täältä: https://areena.yle.fi/1-50970658

Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen uusia ratkaisuja

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten asiat ovat tällä hetkellä prioriteetteja, jotta pystymme tarjoamaan lapsille lakisääteisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Haluan myös, että alan työolot kohenevat. Nykytilanne, jossa ammattilaisista on pulaa, on kehittynyt pitkän ajan saatossa ja siksi ratkaisutkaan eivät ole vain pikakeinoja.

Tähän teemaan perustettu ja puheenjohtamani varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden koordinaatioryhmä on koonnut yhteen ratkaisuehdotuksia, joilla tilanteesta noustaan.

Nopean avun sijaisten määrä kaksinkertaistetaan:
Äkillisiä poissaoloja paikkaamaan perustettiin keväällä 2022 nopean avun yksikkö. Ryhmää kasvatetaan nykyisestä 20 henkilöstä 40 henkilöön. Tulevaisuudessa jokaisella Helsingin alueella ja myös ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on omat nopeat joukkonsa. He auttavat niissä yksiköissä, joissa työvoimapula on akuutisti suurin.

Oppisopimuskoulutusten avaaminen uusille ryhmille:
Ehdotamme, että vuosittain 30–60 uudelle työkokeilijalle tarjotaan työelämä- ja oppimisvalmiuksien valmennusta työkokeilussa päiväkodeissa. Työkokeilun jälkeen henkilö voi siirtyä esimerkiksi oppisopimukseen. Malli on Helsingin työllisyyspalveluiden ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston yhteinen innovaatio, ja työkokeilijat tulevat työllisyyspalveluista.

Työkokeilut mahdollistavat esimerkiksi vieraskielisten, kuten Ukrainasta saapuneiden pääsyn oppisopimuskoulutukseen, sillä osallistujat saavat valmennusta ja suomen kielen opetusta työkokeilun aikana. Työkokeilut ovat työnantajalle maksuttomia, ja ne voidaan aloittaa vuoden 2023 alussa. Työkokeilusopimuksen solmii työntekijä ja TE-palvelut. Malliin tarvitaan kuitenkin erilliset määrärahat.

Alanvaihtajille 20 uutta oppisopimuskoulutuspaikkaa vuodessa:
Toisena uutena avauksena ehdottamme alanvaihtajille 20 uutta oppisopimuskoulutuspaikkaa vuodessa. Koulutuksen kesto olisi arviolta 18–24 kuukautta.

Kaupunki jatkaa lisäksi edelleen oppisopimusopiskelijoiden kouluttamista työllisyysvaroilla sekä määräaikaisissa tehtävissä olevien työntekijöiden pätevöittämistä.

Oppisopimusten avaaminen uusille kohderyhmille, kuten alanvaihtajille, vaatii tulosbudjetissa rahoitusta sekä lisää työpaikkaohjausta varhaiskasvatusyksiköihin. Oppisopimuspaikkojen lisäämisessä tulee myös huomioida päiväkotien kantokyky sekä henkilöstön voimavarat.

Varhaiskasvatuksen sosionomeille lisää työpaikkoja:
Koordinaatioryhmä ehdottaa, että varhaiskasvatuksessa työskentelevien sosionomien määrää lisätään ja sosionomeille avataan jatkuva haku varhaiskasvatuksen työpaikkoihin. Kannustamme yksiköitä rekrytoimaan varhaiskasvatuksen sosionomeja osaksi kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Jokaisella alueelle on varattu varhaiskasvatuksen sosionomin vakansseja erikseen.

Osana henkilöstörakennemuutosta Helsinki muuttaa vuosittain vähintään 21 lastenhoitajavakanssia varhaiskasvatuksen sosionomin vakansseiksi. Kaupunki kannustaa työntekijöitään pätevöitymään varhaiskasvatuksen sosionomeiksi ja maksaa monimuotokoulutuksen opiskelijoille täydet palkkaedut maksimissaan 74 päiväksi.

Mainittujen ratkaisuehdotusten lisäksi olemme käyneet keskustelua työsuhde-eduista ja tarkoitus on tehdä uusia avauksia.

Isot laivat kääntyvät joskus hitaasti, mutta näillä uudistuksin pystymme varmasti kohentamaan varhaiskasvatuksen tilannetta. Koordinaatiotyö jatkuu. Lisäksi edunvalvonta lainsäädännön, valtionrahoituksen ja koulutuspaikkojen osalta on käynnissä.

Vuoden 2022 palkkaohjelma julkaistiin – helpotusta varhaiskasvatukseen

Vihdoin hyviä uutisia: varhaiskasvatuksen ammattilaisille alueellinen palkanlisä ja kaikille kaupungin työntekijöille kulttuuri- ja liikuntaetu – tätä olen jo pitkään edistänyt!

Helsingin kaupungin viiden miljoonan euron arvoinen palkkakehitysohjelma on juuri julkistettu. Pätevän henkilöstön saatavuuden parantamiseksi palkankorotuksia kohdennetaan Helsingin varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstölle tietyissä varhaiskasvatuksen päiväkodeissa. Päiväkodit on kartoitettu ja valittu varhaiskasvatuksen alueellisen eriarvoistumisen ennaltaehkäisemiseksi tai erityisen vaikean rekrytointitilanteen perusteella. Korotukset koskevat näiden päiväkotien lakisääteiset kelpoisuusehdot täyttäviä erityisavustajia, varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja päiväkodin johtajia. Korotus myönnetään määräajaksi kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Lisäksi korotuksen saavat perusopetuksessa kelpoisuusehdot täyttävät erityisluokanopettajat.
Vuoden 2022 palkkakehitysohjelmassa kriittisten ammattiryhmien palkankorotusten lisäksi koko henkilöstö saa käyttöönsä 200 euron kulttuuri- ja liikuntaedun. Tämä on tärkeä vastaantulo palkkakaaoksen hyvittämiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi.

Tavoitteeni on, että seuraaviksi vuosiksi saamme neuvoteltua suuremman mittaluokan palkkakehitysohjelman, jotta erityisesti pienituloisimpien kaupunkimme työntekijöiden palkkoja saadaan nostettua. Vaikka nyt palkkaohjelman kohdennus on tehty tarpeellisella tavalla, olisi tämä päätös pitänyt saada aikaiseksi jo aiemmin, kuten monta kertaa vaadin. Parannettavaa tuleville vuosille on.

Tuemme vahvemmin kouluja eriarvoisuuden vähentämiseksi

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on jo pitkään pyrkinyt ehkäisemään segregaatiota jakamalla resursseja enemmän niille yksiköille, jotka toimivat haastavassa ympäristössä. Perusopetuksessa tarveperusteisella rahoituksella ehkäistään koulujen eriytymistä, vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kavennetaan koulujen välisiä oppimistulosten eroja.

Alueellisessa eriytymisessä Helsingissä on tutkimuksissa havaittu kasvua ja syvenemistä viime vuosien aikana. Alueellinen eriytyminen koskee erityisen voimakkaasti lapsiperheitä, ja lasten sosioekonominen ja etninen eriytyminen on kaupungissa syvempää kuin aikuisten. Koulut ovat tärkeä muuttoja ohjaava ja sitä kautta myös kaupunginosien eriytymiseen vaikuttava tekijä.

Nyt päätimme tarveperusteisen rahoituksen määrärahasta, joka on suomenkielisessä perusopetuksessa 3,75 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Tästä rahasta kouluille jaetaan suoraan indeksin pohjalta 2,99 miljoonaa euroa. Loput 764 000 euroa jaetaan keskitetysti syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan kuten monikielisten ohjaajien palkkoihin, valmistavan opetuksen lisäresursseihin ja vuoden 2022 loppuun myös lisäresurssina psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Ruotsinkielisten koulujen määräraha on 365 000 euroa. Yksityisten sopimuskoulujen saama määräraha huomioidaan kaupungin korvauksen perusteena olevissa kustannuksissa.

Tarveindeksi-malli on toteutettu keväällä 2022 yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön kanssa. Mallin ovat kehittäneet erikoistutkija Netta Mäki ja johtava asiantuntija Venla Bernelius. Nyt uusitussa mallissa siirryttiin taustamuuttujissa aluepohjaisesta tiedosta koulukohtaiseen tietoon. Kehitettyä mallia voidaan tulevina vuosina käyttää päivittämällä taustamuuttuja- ja oppimistulostietoja. Yhteiskunnan ja kaupunkirakenteen kehittyessä koko mallia olisi hyvä tarkistaa noin viiden vuoden välein.

Tämä on tärkeä askel koti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Nuoret ideoivat keinoja eriarvoisuuden torjumiseksi Euroopan nuorison teemavuoden seminaarissa

Miten kaupunki voi varmistaa, että kaikilla nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja unelmiaan? Tähän kysymykseen oli vastaamassa yli 60 helsinkiläistä nuorta 23. syyskuuta Helsingin kaupungintalolla järjestetyssä Euroopan nuorison teemavuoden seminaarissa. Nuorten ideat viedään seuraavaksi kaupungin segregaation torjumista edistävän työryhmän kuultavaksi.

Kutsuin nuoret koolle yhdessä Opetushallituksen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa. Tavoitteena oli saada nuorten ääni kuuluviin ja nuorilta tulevat ehdotukset osaksi Helsingin kaupungin eriarvoisuuden vastaista työtä.

Kaikkialla Helsingissä tulee voida elää hyvää ja tasapainoista elämää, asuinalueesta, koulusta tai yksilön taustasta riippumatta. Eriarvoisuuden torjumiseksi tulee kuulla aidosti myös nuorten näkemyksiä ja ehdotuksia. Minulle eriarvoisuuden torjuminen on yksi tärkeimmistä tehtävistäni apulaispormestarina.

Seminaari järjestettiin osana Opetushallituksen koordinoimaa Euroopan nuorison teemavuotta. Euroopan nuorison teemavuonna Euroopan komissio haluaa vahvistaa nuorten positiivisia tulevaisuuden näkymiä.

Aiheeseen tutustuttavan alustuksen jälkeen nuoret jaettiin pienryhmiin, joissa opetushallituksen ja kaupungin fasilitaattoreiden ohjauksessa pohdittiin syitä ja ratkaisuja eriarvoistumiseen. Nuoret nostivat keskusteluissa esiin muun muassa asuinalueiden ja koulujen välisen eriarvoisuuden, rasismin, opettajien ja perheiden tarvitseman tuen sekä nuorten turvalliset ajanviettopaikat ilta- ja yöaikaan. Huolta herätti myös nuorten päihde- ja digiriippuvuus sekä ammattikoululaisten kohtaama arvostuksen puute.

Seminaarin osallistujat äänestivät esitellyistä ehdotuksista suosikkinsa. Kolmannelle sijalle nousi ehdotus rasisminvastaisen ja yhdenvertaisuutta tukevan musiikkifestivaalin ja kampanjan toteuttamisesta, joka toisi erilaisia nuoria yhteen positiivisessa hengessä.

Toiselle sijalle äänestettiin ehdotus ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamisesta ja asettamisesta samalle viivalle lukioiden kanssa. Tätä tukisi esimerkiksi penkkarien tai vanhojen tanssien kaltaisten perinteiden luominen myös ammatillisiin oppilaitoksiin.

Voittajaksi valittiin ehdotus yökahviloiden ja muiden turvallisten illanviettopaikkojen lisäämisestä nuorille. Ehdotuksessa todettiin yökahviloiden vähentävän yksinäisyyttä ja eriarvoisuutta ja lisäävän asuinalueiden turvallisuutta.

Seminaarista kerätyn palautteen perusteella suurin osa nuorista oli kokenut seminaarin hyödylliseksi ja haluaisi jatkossakin osallistua vastaaviin tilaisuuksiin.

Stadin ammatti- ja aikuisopistosta useamman ryhmän kanssa tilaisuuteen osallistunut opiskelijatoiminnan ja osallisuuden asiantuntija Katriina Turunen piti myös tärkeänä, että erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita aidosti kuullaan.

”Tilaisuuden teema oli erittäin tärkeä, joten nuorten innostaminen mukaan oli helppoa. Meillä Stadin AO:ssa on valtava osaajapotentiaali moninaisista taustoista johtuen. Opiskelijoistamme löytyy esimerkiksi kokemusasiantuntijoita useisiin eri teemoihin. Seminaarissakin helmet löytyivät sieltä, missä eriarvoistuminen oli koettu omassa elämässä, jolloin sen ratkaisemiksi haluttiin löytää käytännönläheisiä keinoja. Ja ratkaisuehdotukset olivatkin todella upeita!”

Seuraavaksi nuorten ideat esitellään kaupunkitasoisessa segregaation ehkäisyn ohjelmaryhmässä sekä muissa kaupungin eriarvoisuuden torjumiseen ja lasten ja nuorten osallisuuteen keskittyvissä työryhmissä.

***
Tässä lokakuun kuulumisia.

Ensi viikon syyslomalla kaupungissa löytyy perinteisesti taas paljon syyslomatarjontaa lapsille, koululaisille ja koko perheelle.

Lapsille ja perheille on tarjolla mm. syysloman elokuvia ja erilaisia työpajoja. Liikunta-aktiviteetteja alakouluikäisille tarjolla perinteisesti Kisahallilla, jossa EasySport-viikolla pääsee tutustumaan eri lajeihin matalalla kynnyksellä. Korkeasaaressa pääset tutustumaan pieniin tiikerinpentuihin ja tutustumaan, kuinka eläimet varautuvat talveen. Syyslomalla ohjelmaa lapsille on myös mm. uudessa urheilun ja liikunnan kulttuurikeskuksessa Olympiastadionin kupeessa ja Ilmailumuseossa.

Hyvää syyslomaa, pidetään yhteyttä!

Nasima