Kaupungistuminen on edennyt vääjäämättömästi jo 1970-luvulta lähtien kiihtyen. Kaupunkien kasvu ei ole mielipidekysymys vaan fakta. Olemme Suomessa kansainvälisesti katsoen kaupungistumisen alkutaipaleella. Tätä kehitystä ei tule suitsia poliittisin päätöksin, mutta sitä ei ole tarpeen erikseen kiihdyttää. Viime vuoden aikana yksistään kuuden suurimman kaupungin väestö kasvoi yhteensä noin 24 000 hengellä. Joka vuosi Suomen kuuteen suurimpaan kaupunkiin muuttaa keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran asukkaita. Siksi Suomelle on viimein saatava kaupungistumisstrategia, joka tarttuu kaupunkien kehittämiseen sekä nopeiden väestömuutosten tuomiin haasteisiin.

Kaupungistuminen ei ole vain kaupunkien haaste. Miten takaamme jokaiselle vapauden valita asuinpaikkansa ja samalla varmistaen kestävä kehitys sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti? Kaupungistuminen ei ole vastavoima jollekin muulle politiikan teemalle, vaan kytkeytyy niiden osaksi. Kaupunkien haasteet ja mahdollisuudet ovat samankaltaisia Euroopassa. Kaupungit toimivat elinvoiman ja kilpailukyvyn tuottajina. Kansakuntien ja Euroopan hyvinvointi syntyy yhä enemmän kaupungeissa.

Me joudumme vastaamaan suuriin haasteisiin, miten huomioida esimerkiksi ilmasto- ja energiahaasteet, asuminen, liikkuminen, työllisyys ja ikääntyvä työvoima. Entä miten varmistamme kaupunkien uudistuskyvyn ja asukkaiden mahdollisuuden tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen? Näihin teemoihin kaipaamme valtiolta toimia, tukea ja rahoitusta. Olipa kyse nopeista rautatieyhteyksistä pääkaupunkiseudun ja muun Suomen kasvukeskuksien välillä tai riittävästä rahoituksesta osaajien houkuttelemiseksi.

Keskeinen kansallinen tavoite

Kaupunkien kehittäminen ja niiden voimavarojen täysimääräinen hyödyntäminen tulisi olla keskeinen kansallinen tavoite. Kaupungit ja kaupunkiseudut yhtäältä kilpailevat keskenään, ja toisaalta ovat kansallisesti ja kansainvälisesti entistä keskinäisriippuvaisempia toisistaan.

Kaupunkien vetovoimaisuuden takana piilee monia tekijöitä, joiden vahvistamiseen kaupungit tarvitsevat myös jatkossa keinoja toteuttaa paikallisesti syntyneitä hyviä ideoita. Stadin osaamiskeskus ja Pirkanmaan työllisyyskokeilu ovat esimerkkejä kaupunkien, valtion ja eri yhteiskunnan sektorien toimijoiden kanssa toteutetuista paikallisista ratkaisuista.

Stadin osaamiskeskus on tehnyt tuloksellista työtä helsinkiläisten maahanmuuttajien kotouttamisessa ja työllistymisessä. Se yhdistää kuntoutuksen, kielikoulutuksen, ammatillisen osaamisen ja työllistymisen palvelut ketteräksi kokonaisuudeksi. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa on otettu käyttöön työnhakijalle räätälöityjä palveluita ja saatu hyviä tuloksia pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä. Meillä tulee olla liikkumatilaa luoda erilaisia alustoja hyville ideoille.

Vahvistuva kasvun kierre

Kaupungistumisen ydin piilee juuri vahvistuvassa kasvun kierteessä, joka syntyy eri tekijöiden summana. Kasvava väestö mahdollistaa kasvavan osaajamäärän, joka luo alustaa kasvavalle yritystoiminnalle, joka tarvitsee hyviä kulkuyhteyksiä tuotteiden ja palveluiden kuljettamiseen ja työvoiman liikkuvuudelle. Korkeakoulut tukevat yritystoimintaa kouluttaen uusia osaajia, täydennyskoulutusta tarjoamalla ja innovaatioiden kehitystä tukemalla. Tämä kaikki lisää palveluiden kysyntää. Uudet osaajat tarvitsevat koteja, terveyspalveluita, kaavoituspalveluita, uudet yrityksen elinkeinoalan palveluita ja niin edelleen. Suurten kaupunkiseutujen edut perustuvat juuri positiiviselle kierteelle ja alueen monipuolisuudelle.

Näiden kysymysten ratkaisuun tarvitaan yhteistä tahtoa, rahoitusta ja ennustettavuutta. Kasvavat kaupungit eivät kykene huolehtimaan maan talouden elinvoimasta pienenevillä valtionosuuksilla ja maahanmuuton hankaloittamisella. On annettava reilu mahdollisuus olla mukana varmistamassa Suomen kilpailukyky, nyt ja globaalissa arjessa. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan ministeriörajat ylittävä kaupunkipoliittinen strategia, joka vastaa kaupungistumisen haasteisiin ja tunnistaa kaupunkien erityistarpeet niin lainsäädännön kuin rahoituksen osalta. Valtion tulee olla kaupunkien kasvua tukeva kumppani.

Kirjoittajista Lauri Lyly (sd.) on Tampereen pormestari ja Nasima Razmyar (sd.) Helsingin apulaispormestari.

Tämä kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 24.8.