Kouluilla on erityinen merkitys siinä, miten lapsistamme ja nuoristamme kasvaa ainutlaatuisia yksilöitä, upeita ihmisiä ja hyvinvoivia tulevaisuuden rakentajia. Kouluissa toimii opettajien lisäksi suuri määrä muutakin ammattikuntaa, joiden panos esimerkiksi oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin on erittäin merkittävä. Itse haluan, että oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut pysyvät jatkossakin kasvatuksen ja koulutuksen toimialla. On ratkaisevan tärkeää, että kouluyhteisöt toimivat saumattomassa yhteistyössä lasten ja nuorten parhaaksi.

Helsingille on myönnetty lailla erityisratkaisu sote-uudistuksessa. Sote-uudistuksen myötä muualla Suomessa opiskeluhuollon palvelut siirtyvät sosiaali- ja terveystoimialan alaisuuteen. Erityisratkaisun myötä Helsinki voi juridisestikin itse organisoida oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämisen haluamallaan tavalla, eli esimerkiksi säilyttää ne kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja osana koulujen palvelukokonaisuutta. Asia oli esillä, kun Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusjaosto käsitteli sitä kokouksessaan.

Olen itse lähestynyt asiaa sen kautta, että kaikista tärkeintä ovat lapset ja nuoret ja heitä tukeva kouluyhteisö, ei kirjanpidon tai hallinnon tarpeet. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulu- ja oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilaiden ja opiskelijoiden, koko ryhmän ja koulun tarvitsema moniammatillinen tuen suunnittelu, toteutus ja arviointi toteutuvat opetussuunnitelmassa.

Yhteisöllinen työ mahdollistaa opiskeluhuoltohenkilöstön laadukkaan, hyvän ja tiiviin yhteistyön opetushenkilöstön kanssa, koska yhteys opetukseen on selkeä ja sitä kautta yhteiset toimintatavat ja -kulttuuri on samaa. Tämä on lapsen ja nuoren etu, sillä näin he saavat monipuolista ja yhteisöllistä tukea koulunkäyntiin ilman raja-aitoja tai erillisiä yhteistyösopimuksia. Koulujen saumattomasti yhteen työskentelevät ammattilaiset tuntevat meidän lapsemme ja nuoremme. On merkittävää, että tällä yhteistyöllä ennaltaehkäisy toimii hyvin ja varhainen puuttuminen johtaa siihen, ettei useita hoitopolkuja sosiaali- ja terveyspalveluiden puolelle ole ollut tarvetta käynnistää. Tämä on inhimillinen ja taloudellinen voitto.

Asiaa tarkasteltaessa pitää muistaa myös käytännön työ ja koulujen arki. Minusta tätä kaikkea ei voida johtaa toiselta toimialalta käsin. Opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten jokainen koulu tekee opiskeluhuoltosuunnitelman. Sen osana ovat myös psykologit ja kuraattorit, joiden työ on määritelty opiskeluhuoltolaissa. Siinä keskeistä on ennaltaehkäisevä työ ja yhteistyö kaikkien koulun aikuisten kesken lapsen ja nuoren oppimisen ja kasvun tukemiseksi.

Paras asiantuntijuus opiskelijahuollosta on henkilöstöllä ja siksi olen halunnut kuulla heidän viestiään nyt tarkkuudella. Tiiviiksi hioutuneissa kouluyhteisöissä opettajien, kuraattorien ja psykologien yhteistyöstä syntyvä oppijan saama tuki on ennaltaehkäisevää ja nopeaa.

Jos oppilashuollon työ valuu esimerkiksi jo valmiiksi uupuneille opettajille, olemme entistä vaikeammassa tilanteessa. Psykologit ja kuraattorit osana kouluyhteisöä tukevat myös opettajia, joiden uupumus on lisääntynyt ja heidän osaltansa oppilashuollon asia on yksi pitovoimatekijä.

Korona-aika on lisännyt erityisesti nuorten pahoinvointia. Tunnistamme ongelmat kaikilla Helsingin toimialoilla ja haluamme ne korjata. Lapset ja nuoret eivät ole nykyisin päässeet mielenterveyspalveluiden piiriin. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsyä hankaloittavat kohtuuttoman pitkät jonot, sekä tiukentuneet kriteerit siitä, kuka hoitoa saa.

Koulujen ja oppilaitosten tehtävä on pyrkiä toimimaan ennakoivasti, jotta korjaavia toimenpiteitä ei tarvittaisi. On rehellistä sanoa, että nykyjärjestelmä ei ole riittävä, palveluketjut eivät toimi. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö on tärkeää, mutta niin ovat myös lasten ja nuorten yksilölliset palvelut. Meillä on paljon hyvää käynnissä tällä hetkellä: esimerkiksi nuorisoasemien, perhepalvelukeskusten, mielenterveyspalvelupiste Miepin tekemä työ. Nyt olisi tärkeä parantaa koko palveluketjua. Äsken tekemässämme päätöksessä edellytämme molempien toimialojen yhteistyötä, jotta sote-uudistuksen tavoitteita voidaan toteuttaa Helsingissä.

Palveluiden säilyttäminen osana kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa ylläpitää yhteisöllisen oppilashuollon työn jatkumista ja tarjoaa kestävät mahdollisuudet nykytilan kehittämiselle. Rakentamalla samanaikaisesti mielenterveyspalveluita koulujen yhteyteen, Helsinki huolehtii lasten ja nuorten oikea-aikaisten palvelujen järjestämistä sekä kielellisten oikeuksien huomioimista. Näin Helsinki voi tukea opiskeluhuollon ennaltaehkäisevää roolia ja matalan kynnyksen palveluiden toteutumista. 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen pitää olla opiskeluhuoltoratkaisun keskeisin painotus. Tämä on iso mahdollisuus Helsingille rakentaa meille hyvä Helsingin-malli. Luotan siihen, että Helsinki kykenee sekä oppilaslähtöiseen kehittämistyöhön että sote-palveluiden laaja-alaiseen parantamiseen. Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallitukselle ja valtuustolle.