Julkaistu 9.12.2023.

Tiistaina julkistetut PISA-tutkimuksen tulokset ovat avanneet keskustelun suomalaisen koulutuksen tilasta. Oppimistulosten lasku on jatkunut jo lähes koko 2000-luvun ajan ja syyt siihen ovat moninaisia. SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar vaatii, että hallitus tutkii syyt romahduksen taustalla ja tekee tarvittavia poliittisia päätöksiä kehityksen kääntämiseksi.

– Suomen PISA-tulosten pitkä huono kehitys tarvitsee vuosien korjausprosessin. Nyt meidän on sitouduttava koulutuksen kunnianpalautukseen, sanoo Razmyar.

Razmyar korostaa, että keskustelu Pisa-tulosten syistä on kuin buffet-pöytä, josta jokainen valitsee itseään miellyttävät syyt.

– Tämä vain alleviivaa sitä, ettei meillä ole tarpeeksi tutkittua tietoa. Spekuloinnin sijaan tarvitsemme faktoja. Osa syyttää älylaitteita, osa pandemiaa, osa oppimisympäristöjä. Meidän on tiedettävä mihin heikot tulokset perustuvat, jotta voimme korjata niitä. Mielestäni on selkeää, että meidän tulee antaa eri metodeja sekä työkaluja kouluille ja katsoa missä saadaan tuloksia. Oppimisympäristöjä on lähes yhtä monta kuin kouluja. Hyviä käytäntöjä on skaalattava myös muualle, painottaa Razmyar.

Älylaitteilla on vaikutusta Pisa-tuloksiin, mutta lasku on alkanut jo ennen älylaitteiden yleistymistä.

– Kukaan ei kiellä, etteikö digilaitteiden käyttö ja arkemme nopeatahtisuus näkyisi lapsissa. Kaiken selittäminen älylaitteilla on kuitenkin ohutta. Tulosten lasku tarkoittaa sitä, että jonkin on muututtava. Meidän on keskusteltava siitä, mitä suomalainen koulu ja koulutus ovat tulevaisuudessa, sanoo Razmyar.

Razmyarilla on myös suora ehdotus opetusministeri Henrikssonille:

– Aloitetaan rohkeasti kokeilemaan eri vaihtoehtoja, jotta saamme tutkittua tietoa ja ratkaisuja. Seurantaryhmälle on annettava tarkka toimeksianto ja havaintojen on muututtava poliittisiksi toimiksi. Esimerkiksi tasa-arvorahan käyttöönotto alkoi Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa sen vaikutus koulumenestykseen huomattiin. Nyt on oltava rohkeutta ja toimittava, sanoo Razmyar.

Razmyar perää kansallista henkeä koulutuksen kunnianpalauttamiseksi. Vuonna 2000-2006 Suomi oli Pisa-tulosten kärkimaa.

– Monet muutokset vaativat aikaa ja panostusta. 80-luvun panostukset teknologiaan ja it-alaan toivat Nokian ja pelialan. Se on hieno esimerkki siitä, mitä koulutuksella saatiin aikaan. Tarvitsemme nyt samaa henkeä. Jos alamäki on jatkunut 20 vuotta, niin tason palauttaminenkin vie toiset 20 vuotta. Tänä vuonna syntyvät lapset ovat käyneet 19 vuoden päästä koko peruskoulun ja toisen asteen. Meidän on pidettävä huolta heidän osaamisestaan. Tämä on kansallinen asia, päättää Razmyar.