Viimeiset puolitoista kuukautta suomalaiset ovat pysyneet pääasiassa kotona. Koulujen, kirjastojen, liikuntapaikkojen ja museoiden ovet ovat kiinni. Ne, jotka pystyvät, tekevät töitä kotoa käsin. Pienten lasten vanhemmat tasapainoilevat etätyön, etäkoulun ohjaamisen ja lasten hoidon välillä. Somessa jaetaan vinkkejä, miten saat kaiken tämän onnistumaan.orona-ajan arki voi olla toisille jopa helpottavaa. Introvertti voi olla helpottunut sosiaalisten kontaktien vähenemisestä. Työmatkoihin menevä aika säästyy ja saa ihan luvan kanssa olla suorittamatta aktiviteetteja. Ei tarvitse silittää työvaatteita ja palaverin aikana voi vaikka laittaa pyykkikoneen päälle. Jos arki tuntuukin poikkeusoloissa tavallista helpommalta, ei siitä tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa.

Kaikki eivät kuitenkaan voi tehdä etätyötä. Terveydenhuollon henkilökunta tekee töitä vaativissa olosuhteissa ja ennennäkemättömässä tilanteessa. Kauppojen henkilökunta, joukkoliikenteen ja taksien kuljettajat, siivoojat, varhaiskasvatuksen työntekijät ja monet muut menevät töihin myös tässä poikkeustilanteessa ja pitävät yhteiskunnan pyörimässä. Siitä kiitos jokaiselle!

Eristyksen aikaan moni yksin asuva kaipaa kipeästi toisen ihmisen seuraa ja läheisyyttä. Onneksi säät lämpenevät ja ulkona voi tavata ystäviä turvavälit huomioiden. Ikäihmisten karanteenin tarkoitus on suojata riskiryhmiä, mutta läheisten ikävää se ei poista. Monet isovanhemmat joutuvat nyt tyytymään videopuheluihin lastenlasten kanssa.

Poikkeusolot osuvat kipeimmin muutenkin syrjässä oleviin ihmisiin. Näemme valitettavasti globaalin ilmiön, jossa kotiväkivalta lisääntyy ja vaikeissa perheoloissa elävät lapset joutuvat kärsimään erityksestä entistä enemmän. Kaikilla ei ole kotia, jossa olla eristyksissä, eikä kaikilla ole nettiyhteyttä, jonka kautta pitää yhteyttä läheisiin tai hoitaa asioita verkossa. Jo kymmenet tuhannet ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa ja moninkertainen määrä ihmisiä on lomautettuna. Taloudelliset vaikeudet lisäävät myös sosiaalisia ongelmia. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen kriisin keskellä pitää olla tärkein tavoite kaikissa toimenpiteissä.

Suomalaiset ottivat ohjeet eristäytymisestä vakavasti ja se näkyy. Suomi on onnistunut viruksen rajoittamisessa erinomaisesti. Parhaillaan pohditaan yhteiskunnan palvelujen varovaista avaamista. Toukokuussa lapset ehtivät ehkä vielä pariksi viikoksi kouluun, ja se voi olla monelle iso helpotus.

Kirjaston palveluita on moni kaivannut eristyksissä. Kirjojen ohella kirjasto tarjoaa monelle paikan hoitaa asioita ja yhteyksiä tietokoneella. Kaikilla ei ole älypuhelinta, tietokonetta tai nettiyhteyttä. On tärkeää saada kirjastot auki mahdollisimman pian, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus ei tältä osin enempää vaarannu.

Uskon, että suomalaiset osaavat jatkossakin noudattaa varovaisuutta ja viranomaisten ohjeita, vaikka rajoituksia pikkuhiljaa purettaisiinkin. Paluuta normaaliin ei ole luvassa vielä pitkään aikaan, mutta päivä päivältä olemme viisaampia sen suhteen, minkälaisen taudin kanssa olemme tekemisissä. Suomi selviää tästäkin kriisistä. Pidetään huolta toisistamme ja myös siitä, että yhteiskunnan turvaverkko pitää kaikki kyydissä.​