Vesi on tärkeää kansallista omaisuutta

Vesi on ihmiselle elintärkeä. Sitä tarvitaan päivittäin juomavetenä, osana ruuan tuotantoa ja jopa energian tuotannossa. Tätä ajatusta vasten on huolestuttavaa, että maailmassa tällä hetkellä yli 40 % alueista kärsii kuivuudesta. Vuosittain aavikoituu alue, joka vastaa viidennestä Suomen pinta-alasta. Tämä aiheuttaa jo nyt ongelmia ruuan tuotannolle ja lisää ympäristöpakolaisten määrää, kun ihmiset eivät voi enää asua omalla alueellaan. Euroopassa pohjavesien liikakäyttöön on kiinnittänyt huomiota Euroopan ympäristövirasto. Monissa maissa vesivarantoja käytetään kestämättömällä tavalla.´

Suomi ei ole Norja eikä meillä ole öljyä tai muuta selkeästi maailman markkinoita selkeästi hallitsevaa omaisuutta. Meillä on kuitenkin jotain, mikä on tulevaisuudessa arvokkaampaa kuin osaamme edes ennustaa. Puhtaat ja runsaat pohjavesivarannot ovat sellaista, mistä Suomen on osattava pitää huolta.

Samaan aikaan maailman markkinoilla luonnonvaroista on kova kysyntä. Raaka-aineet ovat kallistuneet, maailman suuret valtiot keräävät pääomiinsa luonnonvaroja ja isot yritykset tekevät pohjavesillä bisnestä. Esimerkiksi Kiina ja sen sijoittajat ovat ostaneet valtaosan maailman talousmetsistä, ja Nestlé toivoo, että vedelle määriteltäisiin markkinahinta. Vedenottamoissa ympäri maailman ja myös Suomessa mylläävät jo nyt isot yritykset, jotka pullottavat yhteistä pohjavettämme myydäkseen sitä eteenpäin. Joskus tämä tehdään myös sen uhalla, että vettä ei riitä kansalaisten käyttöön kuten Nestlé ja useat maanviljelyä harjoittavat tekevät Kaliforniassa.

Meidän on varmistettava, että vesivarantomme eivät ole yksityisten markkinoiden pelinappulana. Niiden käytön on oltava kestävää, ja päätösvalta käytöstä on säilyttävä Eduskunnalla. Tätä on pidetään itsestään selvänä mutta sen kanssa on oltava myös hyvin tarkka. Esimerkiksi tällä hetkellä eduskunnassa käsitellään Metsähallituslain muutosta, jossa jopa noin 2,2 miljoonaa hehtaaria yleisiä vesivarantoja ja niiden hallintaoikeuksia ollaan siirtämässä Metsähallituksen liiketoiminnan taseeseen eli yhtiöitetään.

Lakimuutokset itsessään eivät johda siihen, että meidän vesiämme pystytään käyttämään miten tahansa. Minun huoleni ei liity siihen, mitä laki säätää tässä ja nyt. Minun huoleni on siinä, mitä kaikkea laki mahdollistaa. Päättäjänä minulla on vastuullani, että päätökseni tänään eivät johda huonompaan lopputulokseen tulevaisuudessa. Vesiluvan haltijat saavat edelleen käyttää vettä kestävällä tavalla liiketoimintaan. Omistajuutta ja päätösvaltaa ei kuitenkaan pidä turhaan siirtää pois Eduskunnalta. Omistajuus ja päätösvalta on aina säilyttävä Eduskunnalla.

Vesi on tulevaisuudessa tärkeämpää kuin yhtiömuodoilla ja hallinnoinnilla turhaan kikkaileminen. Se on meidän kaikkien kansalaisten arvokkainta ja yhteistä omaisuutta.