Helsinki liikkeelle

Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston talousarviokeskustelussa 15.11.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Hyväksyimme syyskuussa Helsingille kunnianhimoisen strategian. Asetimme siinä tavoitteeksi muun muassa sen, että Helsingissä pidetään jokainen lapsi ja nuori mukana. Olen iloinen, että ensi vuoden talousarviossa on myös varattu resursseja tämän tavoitteen saavuttamiseen. Saimme budjettineuvotteluissa viiden miljoonan erityismäärärahan uusia syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitettuja hankkeita varten. Syrjäytymiskehitys pyritään katkaisemaan jo varhain ja työtä sen eteen tehdään poikkileikkaavasti kaikilla toimialoilla.

 

Strategian linjaus nuorten harrastustakuun toteuttamisesta huomioidaan myös budjetissa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle saatiin 1,5 miljoonan euron lisärahoitus harrastustakuun edistämiseksi ja liikkumattomuuden vähentämiseksi. Nämä ovat toimialamme keskeisimpiä strategialinjauksia.

 

Kun harrastustakuuta lähdetään toteuttamaan, on pohdittava huolella, mitä tavoitteella halutaan saavuttaa. Kyse ei ole siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella täytyy ehdottomasti olla joku harrastus. Kyse on ennen kaikkea osallisuudesta, ja siitä, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja kehittyä myös vapaa-ajallaan. Tavoitteena on, ettei perheen taloudellisen tilanteen vuoksi lapsi tai nuori jää vaille mielekästä vapaa-ajan toimintaa.

 

Hyvät valtuutetut,

 

Vain noin neljännes väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Siksi liikkumattomuuden vähentämiseen on panostettava koko kaupungin tasolla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tekee yhteistyötä tavoitteen edistämiseksi muiden toimialojen kanssa. Päiväkodit ja koulut ovat merkittävässä roolissa lasten liikkumisen tukemisessa. Samalla on mietittävä, miten kaupunkia suunnitellaan niin, että se tukee helsinkiläisten arkiliikkumista. Kyse ei ole pelkästään fyysisestä liikkumisesta – tarvitaan myös mielen liikettä. Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut tukevat kaupunkilaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi niihin satsaaminen on parasta ennaltaehkäisevää työtä hyvinvoinnin edistämiseksi.

 

Talousarvioneuvotteluissa nousi useasti esiin myönteisen erityiskohtelun määrärahat. Olemme havainneet, että kouluissa myönteinen erityiskohtelu on tuottanut erinomaisia tuloksia. Vaikeista lähtökohdista tulevat nuoret ovat erityisen tuen avulla saaneet parempia oppimistuloksia ja heidän jatko-opintomahdollisuutensa ovat parantuneet huomattavasti. Tämän tutkimustuloksen innoittamana on myönteinen erityiskohtelu huomioitu budjetissa laajemminkin. Samaa ajattelua kannattaa tuoda myös kulttuurin ja vapaa-ajan palveluihin. Helsingissä on merkittäviä alueellisia eroja esimerkiksi kulttuuripalvelujen saavutettavuudessa ja käytössä. Alueellisen tasa-arvon edistäminen on toimialamme keskeinen tavoite.

 

Vuonna 2018 omalla toimialallani ehkä merkittävin tapahtuma on keskustakirjasto Oodin avautuminen. Ei kuitenkaan riitä, että meillä on upea rakennus, vaan sinne tarvitaan myös laadukas sisältö. Sen tämä budjetti turvaa vaarantamatta lähikirjastojen resursseja.

 

Haluan lopuksi nostaa esiin myös yhden tärkeän kulttuurikohteen. Ensi vuonna käynnistetään Helsingin merellisen biennaalin suunnittelu. Taidebiennaalit ovat maailmalla osoittautuneet erinomaisiksi turistivetonauloiksi. Helsingin merellinen biennaali tukee erinomaisesti kaupungin merellistä strategiaa ja tuo upean saaristomme aivan uudella tavalla esiin niin helsinkiläisille kuin täällä vieraileville. Olen iloinen siitä, että hankkeen aloitus on turvattu ensi vuoden talousarviossa.